Synnytys lähestyy

sunnuntai 4. syyskuuta 2016
Astutuksesta on kulunut 58. vrk ja meillä odotetaan ensimmäisiä merkkejä synnytyksen alkamisesta. Vienon maha alkaa olla jo niin iso, että Vienolla on selvästi itselläänkin hankala olla. Ulkona käydään tekemässä vain pakolliset tarpeet ja muuten mieluiten makoillaan kyljellään. Syöminen tökkii, mutta pieniä määriä ruokaa kuitenkin syö omaan tahtiin. Lämmöt on vielä tasaisesti 37-asteen yläpuolella. 


Pentuhuonekin on saatu kuntoon ja mammakoira ominut pentulaatikon itselleen. Kaiken kiireen keskellä on tuntunut, ettei millään ehdi saada isompia pakollisia asioita tehtyä, mutta eiköhän nyt ala olla suurimmat valmistelut valmiina. Huomenna käyn vielä tekemässä pienempiä hankintoja, mutta sen jälkeen ei varmaan tarvitsekaan poistua kotoa yhtään kauemmas ainakaan ennen pentujen syntymää.


Muulle laumalle kuuluu tasaisen hyvää. Kaikki saivat eilen toisen satsin lääkettä nenäpunkkeihin. Yhdenkään en ole onneksi kuullut enää rohisevan tai ryystävän, vaan mennään silti kuuri loppuun.  Tenhon silmäkin on parantunut. Pietalta nypin viime viikolla kaikki pitkät karvat pois ja poistin pisimmät pohjavillat. Päälaki, kaula ja selkä ovat lähteneet rullautumaan hyvin ja alla oli hyvä kerros uutta karkeaa ja kiiltävää karvaa tulossa. Vielä kun saataisiin sama kylkiin ja reisiin, mutta hyvällä mallilla ollaan. Tenhonkin turkin olen vihdoin saanut rullautumaan ja sillä on nykyään aina uusi kerros alla nyppimisen jälkeen. Ei enää nakukoiria tässä talossa! Tenho sai muutenkin uudentyylisen trimmin, kun näyttelyt eivät ole ihan hetkeen ajankohtaiset: parta lyhentyi ja pyöristyi ns. asian fusion-tyyliin. Uuteen ilmeeseen meni hetki totutella, vaan onhan tuo lyhyempi parta käytännöllisen näppärä ja koirakin nuorentui äijänkäppyrästä takaisin pennun näköiseksi.


Tulevan talven varalle on takapihalle alkanut kohota pystykorvaosastolle oma koiratalo, joka on pitänyt kepon kiireisenä viime viikkoina. Tänään möksä sai ulkovuorauksen ja kohta päästään laittamaan sisätilaa kuntoon.
Näistä koirataloista on varmasti yhtä monta mielipidettä kuin on koiraihmistäkin, mutta kerrottakoon, että meillä tämän tarkoitus on nimen omaan palvella pääsääntöisesti ulkona asuvia koiria ja taata niille mahdollisimman mukavat asuinolot (ei suinkaan haalia mahdollismman paljon koiria ja sulloa niitä ulkorakennuksiin, kun "sisätiloihin ei mahdu", kuten moni tuntuu näistä koirataloista ajattelevan). Kahku ei ole innostunut kopistaan ja mieluummin töröttää ulkona vaikka vettä tulisi Esterin p:stä tai pakkanen huitelee -35 asteessa. Äärimmäisissä sääolosuhteissa se haetaan aina sisälle, mutta toivottavasti koiratalon valmistuttua se alkaa mieltää sen sisätilat mukavaksi paikaksi ja näin pystyy itse kontrolloimaan ulko- ja sisätiloissa oloaan myös pakkas- ja sadepäivinä. Talossa tulee olemaan lämmitys talvea ajatellen ja tilat sieltä löytyvät kahdelle koiralle, laajennusvaraa löytyy tarpeen vaatiessa kolmannellekin. Me ollaan innoissamme tästä kohoavasta pytingistä, ja toivottavasti Kahkukin oppii sitä arvostamaan! Koiratalon jälkeen vuoden viimeinen isompi projekti onkin koira-aitauksen rakentaminen mineille. 150-senttistä verkkoa on hankittu 80m verran ja tolpat on tehty, ne vain pitäisi saada upotettua maahan ja naputeltua verkko paikoilleen.


2 kommenttia:

Aatu Hauva kirjoitti...

Onpas Kahkulla hieno pytinki! Kyllä se varmaan omii sen itselleen, kunhan uuden puun ja maalin hajut vähän talttuvat.

Vienolle helppoa ja sujuvaa synnytystä! Vienosta tulee taatusti hyvä mami pennuilleen.

Nath kirjoitti...

Aatu Hauva kiitos! Toivotaan, että Kahku hyväksyy uuden asumuksensa. Saattaa kyllä turhauttaa, kun iso homma tehty ja koira olisi edelleen mieluummin taivasalla vesisateellakin.
Kiitokset, synnytys sujuikin onneksi erinomaisesti ja mammalla on emänvaistot tallella :)

Lähetä kommentti

Kommentit näytetään hyväksynnän jälkeen. Sana on vapaa, mutta muistammehan käytöstavat ja asiallisen kielenkäytön!