Uusi alku

perjantai 26. helmikuuta 2016
Hei ja tervetuloa uudistuneeseen Partojen Pakinat-blogiin!

Blogi sai alkunsa v. 2011, kun talouteen saapui ensimmäinen oma koirani, kääpiösnautseri Tenho. Tenhon myötä pääsin mukaan koiran kanssa harrastamiseen ja blogi olikin alkuaikoina ensisijaisesti päiväkirjamainen kasvutarina koiramaailmaan sukeltamisesta. Tammikuussa 2016 otin hengähdystauon bloggaamisesta ja lopulta pohdinnan jälkeen päätin, että on aika kääntää myös bloggaamisessa uusi sivu ajatusmaailman käännyttyä koiran kanssa olemisesta ja höntsäilystä enemmän koirien jalostamisen suuntaan. Uusi Partojen Pakinat-kennelblogi avautui maaliskuussa 2016, vanhoja tarinoita ja mietteitä koiraharrastukseni alkuajoista pääsee lukemaan täältä. Kirjoitan blogiin elämästämme koiralaumamme kanssa Tunturi-Lapissa. Arkena nautitaan metsälenkeistä ja maaseudun rauhasta, räpsitään valokuvia, hoidetaan turkkeja, täytetään koirien ruokapakastinta, pohditaan koiramaailmaan liittyviä asioita ja välillä mietitään mihin tämä maailma on menossa. Koska taloudessa asuu kaksi kasvatuksesta kiinnostunutta koiraharrastajaa myös koirien jalostukseen liittyvät asiat aiheuttavat keskustelua - on rikkaus, että sydämiämme lähellä olevat rodut ovat hyvin erilaisia ja joudumme näin pakostakin miettimään asioita eri näkökulmista.

Pääasiallinen harrastusmuotomme on koiranäyttelyt, joissa käymme ahkerasti etenkin kesäisin kotimaassa ja naapurimaissa. Minut voi ajoittain löytää myös karjalankarhukoirakehästä appeni karhukoirauroksen kanssa. Vieno-mäyräkoiran kanssa käymme luolatreeneissä ja välillä rämmitään verijäljen perässä tähtäimessä LUT- ja MEJÄ-kokeet - vauhti ei varsinaisesti päätä huimaa, mutta tavoitteita kohti mennään hitaasti ja varmasti. Kepomiestä ei syksyisin kotosalla juuri näy hänen ollessa metsällä linnustamassa Kahku-pystykorvan kanssa. 

Päätähdet


 FI MVA HeJW-12 Lapland's Ellery Elmer "Tenho"
Tenho on ensimmäinen oma koirani, käppänäesikoinen, jonka kanssa on rämmitty ne syvimmät ojat, harjoiteltu koulutusmetodeja ja haettu kultaista keskitietä. Tepulius on aina ollut arjessa helppo, luonteeltaan se on vähän jäyhä ja ns. pitkäpiuhainen tapaus - kaverini mukaan hännänheilutuksen saaminen Tenholta käy lottovoitosta! Tenhon kanssa ollaan kierrelty näyttelyissä pitkin Suomea ja vähän Ruotsia ja Norjaakin, mutta tällä hetkellä herra viettää näyttelyvarhaiseläkettä ja hoitaa tärkeää pihavahdin virkaa seurakoirana.


Proceller Waltz With Kaiser "Pieta"
Pieta on pitkän odotuksen päätteeksi toteutunut haave toisesta käppänästä ja toivottavasti tulevaisuuden kantanarttuni. Se on reipas ja vilkas käppänänalku, jolta löytyy mukavasti temperamenttia. Virtaa on kuin pienessä kylässä ja se mielellään tyhjentäisi samaisen kylän jääkaapitkin, ruokahalun kanssa ei ainakaan ole tarvinnut stressata. "Sinttura" opettelee vielä tavoille, näyttelysuunnitelmia on alkaneelle vuodelle jo tehty, mutta katsotaan mihin ja milloin tässä lopulta lähdetään. Pieta käyttää myös ahkerasti nenäänsä ja mietinnässä onkin josko siitä saisi myös jonkin sortin MEJÄ-koiran.


Evening's Unni "Vieno"
Mäyräkoira, jonka takia laumassa pitää tulevaisuudessakin olla vähintään yksi mäykky tasapainottamassa käppänä- ja pystykorvapoweria. Vieno tuli alun perin Tenhon kaveriksi entisen poikaystäväni päättäessä rodun, mutta erottuamme neiti lähti mukaani ja tällä tiellä myös pysyy. Pikkuakka on puolimetrinen paketti hännänhuisketta ja lipovaa kieltä. Se käpertyy mielellään sohvalle kepon kainaloon päiväunille tai kierähtää selälleen jalkojen juureen rapsutuksia kerjäämään. Vienon kanssa on kierretty näyttelyissä mukavalla menestyksellä, luolakoetreeneissä on myös käyty herättelemässä hinkua ketulle. Kirsukin sillä pelaa hyvin, mutta MEJÄ-puolella vielä harjoitellaan verijäljen ajamista. Vieno asuu luonamme sijoituksessa.


Kahku
Kahku on kepon uskollinen metsästyskumppani. Syksyisin se loikkii mättäältä toiselle metsäkanalintuja etsien, muutoin tämän punanutun arkeen kuuluu peruslenkkeily, Pietan kanssa riehuminen, talvikylmien pehmoisena lämpöpatterina toimiminen ja luiden pureskelu. Kahku on lunki kaveri, se tulee helposti toimeen kaikkien kanssa eikä juuri ota mistään itseensä - paitsi siitä, kun sillä pohjavillan lähdön aikaan on kylpypäivä ja otetaan turbofööni esille.... Metsällä se on näyttänyt taitonsa, Kahkulle ammuttiin ensimmäinen lintu syksyllä 2015.

Kaksijalkaiset 


Nathalie, blogin kirjuri, lauman minikomppanian omistaja. Koirat täyttävät arjen ja vapaa-ajan, työssänikin olen tekemisissä koirien ja etenkin niiden turkkien kanssa. Ensimmäiset askeleet nelijalkaisten kanssa otin 3-vuotiaana suomenpystykorvan ja pohjanpystykorvan rinnalla, lapsuuteni ja nuoruuteni olen viettänyt pääasiassa metsästyskoirien ympäröimänä. Koirista innostuin kuitenkin vasta teini-iässä ja koiraharrastuksen makuun pääsin kunnolla parikymppisenä.

Suoritin Kennelliiton kasvattajan peruskurssin helmikuussa 2013. Kennelnimi Kaiserschnauz's minulle myönnettiin maaliskuussa 2014. Mikäli kaikki menee kuin Strömsössä ensimmäinen kääpiösnautseripentue kennelnimeni alle on mahdollisesti vuonna 2018 tai 2019 - aika näyttää.


Juha, blogissa tutummin kepo. Kepo seikkailee blogissa sivurooleissa, mutta on tosielämässä tärkeä osa arjen sujuvuutta. Järjen ääni, tuki ja turva, sekä näyttelyreissujen kantojuhta ja koiraparkki, joka pitää toisen puoliskonsa jalat maassa ja koiralauman ruodussa. Viaton sivullinen, joka joutui uhraamaan osan rauhallista arkeaan, puolet pihapiiristä ja talonsa alakerran tupaan astelleen emännän fifeille ja koirakamppeille.

Kepo on elänyt lapsesta lähtien karjalankarhukoirien ja suomenpystykorvien ympäröimänä. Hän on suorittanut Kennelliiton kasvattajan peruskurssin helmikuussa 2016, tulevaisuuden kasvatusrotu tulee olemaan suomenpystykorva.