Pietan putsipäivä

perjantai 11. maaliskuuta 2016
Karvasavottaa alkuviikolta, kun aiemmin en kerennyt tekstiä kirjoittamaan. Koirien turkinhoito kuuluu tässä taloudessa vakiona vapaa-aikaan, jotta koirat näyttäisivät edes suurimman osan ajasta rotuisiltaan. Viikon parin välein Pieta pääsee hypisteltäväksi ja siltä poistetaan pohjavillaa ja peitinkarvaa. Tenhoa siistin n. kuukauden välein pohjavillasta ja pitkistä karvoista. Vienon turkki on tästä poppoosta helpoin, sille kun riittää nyppiminen parin tai kolmen kuukauden välein. 


Ostin koirille Rukan kylpytakit nopeuttamaan pesujen jälkeistä kuivaamista, turbofööni kun on vielä ostoslistalla ja käsiföönilla kuivaaminen on hidasta. Aivan huipputuote, suosittelen lämpimästi etenkin tuplaturkkisille koirille! Takkikangas on mikrokuitua, joka imaisee koiran turkkiin jääneen veden itseensä ja koira on hetkessä puolikuiva. Koot ovat vähän reippaammat, XS-koko menee näppärästi mäyräkoiralle ja käppänälle, joskin Vienolle ostin varmuuden vuoksi S-kokoisen oman takin.... Kahkun takki on M-kokoa.

Innokkaat mallit esittelemässä takkeja. Vienolla päällä S-koon takki ja Tenholla XS.

Pietalla oli tällä kertaa putsausvuoro. Pietalla on mukavan helppohoitoinen todella karkea karva ja sopiva määrä pohjavillaa. Runkoturkin lisäksi olen poistanut pohjavillaa jaloista ja nyppinyt osan jalkakarvoista. Tällä pitäisi olla kauaskantoiset seuraukset ja ensi talvena jalkakarvoihin ei toivottavasti tartu lumi yhtä näpsäkästi kuin tänä talvena.

Pietan turkkia on työstetty heti sen kotiuttamisesta lähtien, pentukarva on nypitty sen ollessa  vasta 13-viikkoinen. Kun turkkia työstää heti pennusta lähtien sen ylläpito on helpompaa aikuisiällä - ensimmäinen vuosi on kaikista työläin.  Työn alla onkin postaus, joka koskee erityisesti pennun karvan huoltoa: suurin osa kääpiösnautserinpennun hankkivista ei valitettavasti tiedä millainen savotta käppänän turkki voi pahimmillaan olla (nimim. Kokemusta On) ja voikin tulla aikamoisena yllätyksenä, miten paljon hoitamista tämän "helppohoitoien kahdesti vuodessa trimmattavaksi" mainostetun rodun turkinhoito todellisuudessa on. Kääpiösnautserin turkki ei valitettavasti ole enää tänä päivänä kovin helppohoitoinen edes ns. kotikoiralla ja useimmilla tämän päivän käppänöillä sopiva trimmausväli onkin 3kk eli 4 kertaa vuodessa, eikä 6kk. Mutta tästä lisää tulevassa postauksessa, toivottavasti se valottaa käppänäpennun turkin sielunelämää ja antaa viitettä siitä millaista rodun turkinhoito todellisuudessa on!


Sinttura ennen trimmiä. Kuvan ottamisen jälkeen aloin poistaa pohjavillaa pohjavillaveitsellä ja nypin pisimmät peitinkarvat pois, jotta saan uuden karvakerroksen kasvamaan. Tenho kyttäsi uskollisesti pöydän alla ja saalisti lattialle tippuvia karvatuppoja. Yhteensä tähän vaiheeseen kului n. tunti.


Ennen pesua Pieta pääsi Vienon kanssa pihalle riehumaan ja käymään pissalla. Sisäsiisteys on jo hyvällä mallilla, tänä aamuna ei tarvinnut rätin kanssa pyyhkiä lammikoita ja neiti pyysi itse päästä ulos!

Meillä koirat käyvät pesulla kahden kuukauden välein. Olin pitkään sitä mieltä, että karkeakarvaisina rotuina näitä ei tarvitse pestä, mutta lopulta otin kokeiluun parin kuukauden pesuvälin ja kappas - puhtaan turkin tuntu likaiseen verrattuna on niin erilainen, että puhtaaseen tottuneena nykyään tunnen käteen, milloin koirien turkit ovat likaisia ja niiden on aika käydä kylvyssä. Käytän pestessä laimennettavaa shampoota ja hoitoainetta, ja etenkin hoitoaineen käytön vaikutus näkyy siinä, että Tenhon jalka- ja partakarvat pysyvät paremmin takuttomina. Aineet ovat karkealle karvalle tarkoitettuja (Chris Christensen Spectrum One, #1 All Systems Crisp Coat & Protein Lotion tai Bio-Groom Wiry Coat-shampoo CC:n tai #1 AS:n hoitoaineen kanssa) ja oikeassa suhteessa laimennettuna aineet vievät turkista lian pois kuivattamatta karvaa tai ihoa. Kahkulle käyvät samat aineet, mutta sen pesemisen ollessa työläämpää ajoitan pesut karvanlähdön aikaan, jolloin pesu on n. 3kk välein.

Sintturaa ei miellyttänyt  uudessa takissa kuivattelu. Pannuhuoneessa on kuitenkin mukava lämmitellä kylpytakkiin kääriytyneenä.

Pieta sai kuivua takissa kymmenisen minuuttia kuivatessani kylpyhuoneen lattian. Tämän jälkeen föönäsin sen käsiföönillä kauttaaltaan kuivaksi, ja lopuksi siistin korvat, posket, kaulan, nivuset ja peräpeilin koneella ja tein saksityöt.

Valmis partaneiti! Kokoa neidillä on nyt n. 31-32cm, lisää korkeutta tuskin enää tulee. Seuraavaksi alamme kasvattaa jalkakarvoja, josko kesän tullen uskaltautuisimme käväisemään jossain näyttelyssäkin esiintymässä.

Tänä viikonloppuna olisi Tenhon vuoro. Kävi nimittäin niin, että Tenho oli tarkoitus siistiä Pietan jälkeen, mutta suihkusta loppui lämmin vesi ja veden lämmittämisessä menee näin puulämmitteisessä taloudessa pari tuntia :D Runkoturkkia nypin, mutta peseminen ja loppufiksaus jäi myöhempään, tarvitaan uusi yritys!

2 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Minunkin mielestäni Rukan kylpytakit oli loisto-ostos. Pari tuntia pesun jälkeen takin sisältä kuoriutuu kampausvalmis koiruli, tai aikaisemminkin karvan vaiheesta riippuen. Lisäksi takit ovat poikien mielestä niin noloja, ettei niiden kanssa juosta pesun jälkeen kuivatusrallia sängystä sohvalle ja takaisin.
Olen samaa mieltä kanssasi käppänöiden turkista: eivät ole laiskan turkinhoitajan koiria, vaikka karva olisi karkeakin.

Nath kirjoitti...

Aatu Hauva, totta, meilläkin jäi tällä kertaa tuo kuivatusralli väliin pentueläimen mulkoillessa vihaisesti kulmien alta pannuhuoneen nurkassa!
Joiltakin rodun vanhemmilta kasvattajilta näkee välillä kommenttia kuinka ennen vanhaan ei tarvinnut käppänää kammata kuin kerran vuodessa.... Lienee hyvin harvinaista tänä päivänä, on jääny kyllä näin keltanokalta moiset yksilöt aika lailla näkemättä :P

Lähetä kommentti

Kommentit näytetään hyväksynnän jälkeen. Sana on vapaa, mutta muistammehan käytöstavat ja asiallisen kielenkäytön!