Tervetuloa tammikuu!

Messari, joulu ja uusi vuosi tulivat ja menivät. Jottei vallan unohtuisi, niin Messarikuulumiset tähän väliin. Kuvia en kehästä ole vielä saanut kuvaajilta, mutta eiköhän niitäkin vielä ilmaannu.

Reissu oli joka tapauksessa mukava, vaan pitkien välimatkojen ja jännittävän viikonlopun takia raskas. Starttasimme perjantaiaamuna Torniosta Latvian reissulta tutun porukan + kepon kanssa kohti Helsinkiä, kehässä edustivat tuona viikonloppuna Pieta ja karhukoira Natsa. Välipysähdyksineen matkustusaikaa kertyi reippaat 9h. Perillä Helsingissä majoituimme Cumulus Hakaniemeen.

Koirat käyttäytyivät hotellissa varsin siivosti, mutta varmuuden vuoksi meistä oli aina (pl. aamupalalla käynti) jompi kumpi huoneessa koirien kanssa. Viime vuosina etenkin Baltian suunnalla on moni hotelli evännyt koirilta pääsyn tai nostanut roimasti koiramaksuja koirien ja välinpitämättömien omistajien sikailun takia. Sitä suuremmalla syyllä (koska onhan ne halvat hotelliyöt kivat ja ylipäänsä mukava näyttelyreissujen aikana päästä koiran kanssa majoittumaan johonkin) pyrimme siihen, että ainakaan meidän koirista ei olisi muille vieraille ja hotellin henkilökunnalle ylimääräistä vaivaa.

Lauantaina Helsinki Winnerissä käppänä- ja karhukoirakehät olivat onneksi samassa hallissa. Alkuperäinen aikataulu oli kuitenkin sen verran tiukan oloinen, että päällekkäisyyksien ja kiireessä häsläämisen ehkäisemiseksi Salla esitti Pietan kehässä. Jonkin verran ehdin kehää seurata ja kauniisti parivaljakko meni! Harmillisesti tuomari ei tänään ihan tykästynyt Pietaan, tuloksena oli junioriluokan EH.

JUN-EH

tuomari Olga Kupriyanova Sinko, Slovenia

"Good size, elegant. Elegant, light head. Nice neck and topline. Nice compact body. Nice movement. Tail turns over the back. Coat and grooming could be better." 

Turkista tiesinkin, että ihan parhaassa kunnossa ei ollut, mutta trimmistä en tiedä missä vika oli - samaisen maininnan oli kuulema saanut jokunen muukin koira. Näin tällä kertaa.

 Pieta rentoilee kehän jälkeen

Natsa oli varsin vallaton ennen kehää ja vieras paikka hermostutti sitä. Kehässä se kuitenkin meni mukavasti. Olen hyvin tyytyväinen sen käytökseen molempina päivinä kehässä: se ei muita koiria pyrkinyt provosoimaan tuijottamalla ja louskuttamalla, eikä meihin tarvitse pitää metrien hajurakoa kehässä, ellei sitten vieras uros ala ensin haastamaan - mikään lobotomiapotilas ei tämäkään koira kuitenkaan ole.

Lauantaina haviteltu titteli oli ilmeisesti karvan päässä ykkössijalle päätyneestä, karva olisi saanut olla karkeampi. Tuomari oli mielissään erityisesti siitä, kun näin nuori koira on käyttöluokassa kilpailemassa. Natsan sanallisia arvosteluja ei tällä hetkellä hollilla ole, mutta tulos puhukoon koiran puolesta.

KÄK-ERI1, SA, PU2, SERT, vara-CACIB

tuomari Auli Haapiainen-Liikanen 

Päivä oli pitkä ja raskas, mutta etenkin Natsan tuloksiin oltiin tyytyväisiä - PU2 ja kolmas serti Messarin kaltaisesta tapahtumasta ei ole mikään huono saavutus! Pietan kanssa käytiin vielä illemmalla reissaamassa metrolla ja treffaamassa eräs käppänä perheineen, tästä toivottavasti lisää myöhemmin. Hotellin lähellä oli ihana ravintola Juttutupa, josta kävin hakemassa meille myöhäisillan syömiset.

Sunnuntaina Voittajassa kehät olivat ihan eri puolilla messukeskusta, ja Salla oli taas paikalla auttamassa Pietan kanssa. Natsan kanssa kerettiin tällä kertaa kehään ensin. Titteli siirtyi pykälän verran kauemmas kuin edellispäivänä, mutta sininen rosetti me kannettiin silti kehästä ulos.

Kuvat Tanja Ihalainen, kiitos!

 

KÄK-ERI1, SA, PU3, SERT

tuomari Harry Tast

Karhukoirakehältä ehdin kääpiösnautserikehälle juuri junnunarttujen alkaessa. Pieta oli aika väsynyt, eikä ihme, tällainen massiivinen tapahtuma ja pitkät päivät väsyttävät kyllä minkä tahansa kokemattomamman nuoren koiran. Vaihdoimme lopulta Sallan kanssa esittäjän paikkaa lennosta ja esitin Pietan yksilöarvostelussa. Tuli se tuttu hörvääjäkin esille partalapsen tajutessa, että mamma tuli! Hetkeen siihen ei meinannut saada lainkaan tolkkua sen loikkiessa ja riuhtoessa hihnaa, onneksi se rauhoittui omalle vuorolleen. Sinttura esiintyi nätisti ja tuloskin oli edellistä parempi. Harmillisesti sanallisten arvostelujen kanssa oli käynyt kämmi, ja osa arvoteluista oli kirjoitettu väärille papereille.... Varmuutta ei siis ole sattuiko meille lopulta kumminkaan Pietan oma arvostelu, vaikka paperiin olikin kirjoitettu toinen arvostelu ja ylivedetty toinen.

JUN-ERI

tuomari Calin Margineau, Romania

"Good eyes. Small head. Good neck. Good topline. Good angulation in rear."

Loppupäivästä olikin runsaasti aikaa shoppailulle. Koirille lähti mukaan herkkuja ja karva-alustaa, näyttelyhäkkiin kiinnitettävä juoma-astia, trimmisakset, shampoota.... Lähdimme ajamaan kohti pohjoista alkuillasta, puolen yön jälkeen oltiin Torniossa ja siitä parin tunnin päästä kotona. Seuraavan kerran herättiinkin vasta iltapäivällä maanantain puolella. Tulipa taas nähtyä ja koettua, kiitos reissukavereille! Ensi vuonna olisikin 3-päiväinen tapahtuma mukana olevan Pohjoismaiden Voittajan takia. Joku koira meiltä varmasti silloinkin reissussa mukana, vaan saa nähdä jaksetaanko ihan kolmea päivää kehäillä, siinä alkaa niin kaksi- kuin nelijalkaisilla väsymys jo painaa päälle. Kepo taisi kyllä jo sanoa, että hän pitää taas pari vuotta taukoa Helsinki-reissuista, vaan saapa nähdä miten käy, jos lähdetään taas kotimaisen vahvistuksen kanssa esiintymään!

Messarin jälkeen ei olekaan tapahtunut kummempaa. Jouluaatto vietettiin kaikessa rauhassa kotona koirien kanssa, uuden vuoden koirat olivat kepon kanssa minun ollessa töissä myöhään yöhön. Yksikään ei säikkynyt raketteja, mutta reippaana vahtikoirana Vieno oli ilmoittanut omituisesta mekkalasta ulkona ja muut koirat tietysti yhtyneet tähän. Edellinen vuosi oli kyllä monella tapaa yksi murheenkryyni, mutta nyt on monta vanhaa taakkaa heitetty harteilta pois, joten toivottavasti tämä vuosi on monin verroin edellistä parempi! Natsalle on tavoitteena saada viimeinen serti Suomen muotovalion arvoon ja miksei noista läntisistä naapurimaistakin. Enkä pistäisi pahakseni, vaikka Pietallekin jostain sertit napsahtaisi. Natsa on juuri käynyt lonkkakuvissa, vaan vielä näemmä joudutaan odottamaan Kennelliitolta tuloksia. Tenholle olen lupaillut hammaslääkäriä ja Pietalle jos jonkinlaista luuston läpivalaisua ja testiä. Siinähän sitä on tekemistä ja lompakonkevennystä ihan riittämiin ainakin tähän alkuvuoteen.... Ensiviikolla meitä kutsuu Kajaani ja Tamminäyttely, tällä kertaa mukana on vain Pieta.

Loppuun muutama kuva alkuviikon lenkiltä, kun oltiin kerrankin liikkeellä sen lyhyen päivänvalohetken aikaan, mikä meillä täällä pohjoisessa tähän aikaan vuodesta on. Onneksi valoisa aika pitenee koko ajan.... Johan se on kohta taas kesäkin!