Syntymän jälkeen

lauantai 7. joulukuuta 2019


Kriittisimmät ensimmäiset vuorokaudet syntymän jälkeen alkavat olla takanapäin. Kaikkien pentujen painot ovat nousseet tasaisesti ja ovat elinvoimaista sakkia. Yksi tyttö oli ensimmäisen yön jälkeen painossa muista jäljessä ja syöminen takkusi. Muutaman tunnin sitä katselin ja yritin tyrkyttää nisälle, pumpata maitoa suuhun ja muita taikatemppuja eikä silti alkanut millekään, joten aloin huudella emänmaidonvastiketta paikallisen harrastusseuran fb-ryhmässä. Vaikka täällä pohjoisen perillä moni asia on vaikeamman takana naapuriapua löytyy aina, pian oli naapurikunnan eläinlääkäri kontaktissa ja järjesti pari vastikepurkkia noudettavaksi saman tien. Vastahakoisesti pentu tuttipullosta joi, mutta kun taas pääsi syömisen makuun hyvin on emon oma maitobaari maistunut ja nyt kerryttää painoa samaan tahtiin kuin muutkin.

Tähän pentueeseen syntyi 2 urosta ja 3 narttua. Priska oli äärettömän tehokas synnyttäjä, ei tarvinnut vetoapua, ei kalvojenpuhkaisua eikä juuri napanuorien leikkaamista, minun hommani oli pitkälti vain auttaa pentujen kuivaksi hieromisessa. Klo 18.40 syntyi ensimmäinen pentu ja siitä tunnin sisään 2 muuta, neljäs klo 20.30 ja viimeinen klo 22.00, vajaassa 4h:ssa koko operaatio suoritettu. Koiranahan Priska on olemassa melko alkukantainen, vietikäs ja tietyssä mielessä haastava ja vähän rasittavakin, mutta ehkä juuri nämä piirteet tekevätkin siitä varsin arvokkaan osan kasvatustyötä. Emän hommat se myös hoitaa juuri kuten pitääkin, vaikka olisin toivonut sen ehtivät vielä kypsyä ennen ensimmäistä pentuetta.

Koko pentue on hyvin tumma ja kaikilla on ylimääräisiä rantuja rinnoissa ja osalla myös tassuissa. Vanhemmathan ovat molemmat osittain mustista suvuista ja niillä on nokiset merkit sekä ylimääräiset viirut rinnassa, joten ihan odotettavaa myös pennuilta. Hopeamerkit aikanaan puhdistuvat ja kirkastuvat ja vastaavasti rannut pienenevät, värityshän ei millään tapaa koirien elämää haittaa ja on varmasti pienin mahdollinen murhe näiden elämässä.

Näiden pentujen työnimet tulivat itsenäisyyspäivänä esitetyistä Tuntematon sotilas- ja Lupaus-elokuvista, viralliset nimet tulevat noudattamaan jouluteemaa. 

"Rokka" ja "Susi" 
"Ruuti" (Ruth), "Lilli" ja "Mona"

Koko vuoden odottamani Koiramessut-reissu jäi nyt näiden pentutapahtumien takia väliin, liikaa riskejä napata tauteja mukaan ja näin syntymän jälkeen pidän mieluummin silmällä emää ja pentuja, että kaikki lähtee sujumaan hyvin. Kovin harmissani olin kyllä tästä suunnitelman muutoksesta, minullehan tämä tapahtuma on kuin etukäteinen jouluaatto ja olin jo odottanut pääseväni tekemään uusia trimmaustarvikehankintoja ja tapaamaan tuttuja, joita ei juuri muuten näe kuin Messarissa. Lopulta vietinkin lauantaina varsinaisen täyspitkän näyttelypäivän kotisohvalla, kiitos kääpiösnautsereiden ja isovillakoirien kehien sekä loppukehien livestriimausten. Ei hullumpi messarireissu tänä vuonna, halvalla pääsin 😁 Vaan kyllä tässä ensi vuonna otetaan tämänkin vuoden edestä takaisin ja kammetaan paikanpäälle. Ensi vuoden näyttelykausi aloitetaankin heti tammikuussa Kajaanissa.

Löysin puhelimeen ladattavan bloggerin appin, joten yritän nyt päivitellä useammin pentujen kasvua tänne blogin puolelle. Instagramiin tulee päiviteltyä enemmän kuvakuulumisia, sinne löytyy linkki vasemmasta laidasta.


Mamma, mummo ja Ruuti

Lilli 3vrk

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Kommentit näytetään hyväksynnän jälkeen. Sana on vapaa, mutta muistammehan käytöstavat ja asiallisen kielenkäytön!