Blogi sai alkunsa v. 2011, kun talouteen saapui ensimmäinen oma koirani,
kääpiösnautseri Tenho. Tenhon myötä pääsin mukaan koiran kanssa
harrastamiseen ja blogi olikin alkuaikoina ensisijaisesti
päiväkirjamainen kasvutarina koiramaailmaan sukeltamisesta. Tammikuussa
2016 otin hengähdystauon bloggaamisesta ja lopulta pohdinnan jälkeen
päätin, että on aika kääntää myös bloggaamisessa uusi sivu
ajatusmaailman käännyttyä koiran kanssa olemisesta ja höntsäilystä
enemmän koirien jalostamisen suuntaan. Uusi Partojen Pakinat-kennelblogi
avautui maaliskuussa 2016, vanhoja tarinoita ja mietteitä koiraharrastukseni
alkuajoista pääsee lukemaan täältä.
Kirjoitan blogiin elämästämme koiralaumamme kanssa Tunturi-Lapissa.
Arkena nautitaan metsälenkeistä ja maaseudun rauhasta, räpsitään
valokuvia, hoidetaan turkkeja, täytetään koirien ruokapakastinta,
pohditaan koiramaailmaan liittyviä asioita ja välillä mietitään mihin
tämä maailma on menossa. Koska taloudessa asuu kaksi kasvatuksesta
kiinnostunutta koiraharrastajaa myös koirien jalostukseen liittyvät
asiat aiheuttavat keskustelua - on rikkaus, että sydämiämme lähellä
olevat rodut ovat hyvin erilaisia ja joudumme näin pakostakin miettimään
asioita eri näkökulmista.
Pääasiallinen harrastusmuotomme on koiranäyttelyt, joissa käymme
ahkerasti etenkin kesäisin kotimaassa ja naapurimaissa. Minut voi
ajoittain löytää myös karjalankarhukoirakehästä appeni karhukoirauroksen
kanssa. Vieno-mäyräkoiran kanssa käymme luolatreeneissä ja välillä
rämmitään verijäljen perässä tähtäimessä LUT- ja MEJÄ-kokeet - vauhti ei
varsinaisesti päätä huimaa, mutta tavoitteita kohti mennään hitaasti ja
varmasti. Kepomiestä ei syksyisin kotosalla juuri näy hänen ollessa
metsällä linnustamassa Kahku-pystykorvan kanssa.
Päätähdet
FI MVA HeJW-12 Lapland's Ellery Elmer "Tenho"
Tenho on ensimmäinen oma koirani,
käppänäesikoinen, jonka kanssa on rämmitty ne syvimmät ojat, harjoiteltu
koulutusmetodeja ja haettu kultaista keskitietä. Tepulius on aina ollut
arjessa helppo, luonteeltaan se on vähän jäyhä ja ns. pitkäpiuhainen
tapaus - kaverini mukaan hännänheilutuksen saaminen Tenholta käy
lottovoitosta! Tenhon kanssa ollaan kierrelty näyttelyissä pitkin Suomea
ja vähän Ruotsia ja Norjaakin, mutta tällä hetkellä herra viettää
näyttelyvarhaiseläkettä ja hoitaa tärkeää pihavahdin virkaa seurakoirana.
Proceller Waltz With Kaiser "Pieta"
Pieta on pitkän odotuksen päätteeksi
toteutunut haave toisesta käppänästä ja toivottavasti tulevaisuuden
kantanarttuni. Se on reipas ja vilkas käppänänalku, jolta löytyy
mukavasti temperamenttia. Virtaa on kuin pienessä kylässä ja se
mielellään tyhjentäisi samaisen kylän jääkaapitkin, ruokahalun kanssa ei
ainakaan ole tarvinnut stressata. "Sinttura" opettelee vielä tavoille,
näyttelysuunnitelmia on alkaneelle vuodelle jo tehty, mutta katsotaan
mihin ja milloin tässä lopulta lähdetään. Pieta käyttää myös ahkerasti
nenäänsä ja mietinnässä onkin josko siitä saisi myös jonkin sortin
MEJÄ-koiran.
Evening's Unni "Vieno"
Mäyräkoira, jonka takia laumassa pitää
tulevaisuudessakin olla vähintään yksi mäykky tasapainottamassa
käppänä- ja pystykorvapoweria. Vieno tuli alun perin Tenhon kaveriksi entisen
poikaystäväni päättäessä rodun, mutta erottuamme neiti lähti mukaani ja
tällä tiellä myös pysyy. Pikkuakka on puolimetrinen paketti
hännänhuisketta ja lipovaa kieltä. Se käpertyy mielellään sohvalle
kepon kainaloon päiväunille tai kierähtää selälleen jalkojen juureen
rapsutuksia kerjäämään. Vienon kanssa on kierretty näyttelyissä
mukavalla menestyksellä, luolakoetreeneissä on myös käyty herättelemässä
hinkua ketulle. Kirsukin sillä pelaa hyvin, mutta MEJÄ-puolella vielä
harjoitellaan verijäljen ajamista. Vieno asuu luonamme sijoituksessa.
Kahku
Kahku on kepon uskollinen metsästyskumppani. Syksyisin se loikkii mättäältä toiselle metsäkanalintuja etsien, muutoin tämän punanutun arkeen kuuluu peruslenkkeily, Pietan kanssa riehuminen, talvikylmien pehmoisena lämpöpatterina toimiminen ja luiden pureskelu. Kahku on lunki kaveri, se tulee helposti toimeen kaikkien kanssa eikä juuri ota mistään itseensä - paitsi siitä, kun sillä pohjavillan lähdön aikaan on kylpypäivä ja otetaan turbofööni esille.... Metsällä se on näyttänyt taitonsa, Kahkulle ammuttiin ensimmäinen lintu syksyllä 2015.
Kaksijalkaiset
Nathalie, blogin kirjuri, lauman minikomppanian omistaja. Koirat täyttävät arjen ja vapaa-ajan, työssänikin olen tekemisissä koirien ja etenkin niiden turkkien kanssa. Ensimmäiset askeleet nelijalkaisten kanssa otin 3-vuotiaana suomenpystykorvan ja pohjanpystykorvan rinnalla, lapsuuteni ja nuoruuteni olen viettänyt pääasiassa metsästyskoirien ympäröimänä. Koirista innostuin kuitenkin vasta teini-iässä ja koiraharrastuksen makuun pääsin kunnolla parikymppisenä.
Suoritin Kennelliiton
kasvattajan peruskurssin helmikuussa 2013. Kennelnimi Kaiserschnauz's
minulle myönnettiin maaliskuussa 2014. Mikäli kaikki
menee kuin Strömsössä ensimmäinen kääpiösnautseripentue kennelnimeni alle on
mahdollisesti vuonna 2018 tai 2019 - aika näyttää.
Juha, blogissa tutummin kepo.
Kepo seikkailee blogissa sivurooleissa, mutta on tosielämässä
tärkeä osa arjen sujuvuutta. Järjen ääni, tuki ja turva, sekä näyttelyreissujen kantojuhta ja koiraparkki, joka pitää
toisen puoliskonsa jalat maassa ja koiralauman ruodussa. Viaton sivullinen, joka joutui
uhraamaan osan rauhallista arkeaan, puolet pihapiiristä ja talonsa
alakerran tupaan astelleen emännän fifeille ja koirakamppeille.
Kepo on elänyt lapsesta lähtien
karjalankarhukoirien ja suomenpystykorvien ympäröimänä. Hän on suorittanut Kennelliiton kasvattajan peruskurssin helmikuussa 2016, tulevaisuuden kasvatusrotu tulee olemaan suomenpystykorva.