Partakomppanian helmikuu

Meillä on iloittu pitenevistä päivistä, auringosta ja lauhemmista keleistä.Alkukuun paukkupakkaset pistivät päivittämään koirien vaatekaappia tossujen verran, jos lenkille mieli ollenkaan lähteä. Tytöt ottivat uudet vaateparret suopeasti vastaan, mutta Tenho vanha jäärä on

esitellyt sellisia akrobatiataitoja tossut jaloissaan, että takajalkojen tossuttamisesta piti luopua ja herra käy kovemmilla pakkaskeleillä vain lyhyitä lenkkejä.

Tenho alkaa olla takaisin elävien kirjoissa. Viikko aikaa käytiin otattamassa taas pari putkea verta ja tulokset olivat hyvät: kaikki tutkitut viitteissä bilirubiinia lukuun ottamatta, joka oli hieman alakantissa. Huomattava parannus tammikuun takaisiin tuloksiin joka tapauksessa. Muutamia arvoja (AFOS, ASAT, sappihappojen paastoarvo) ei voitu määrittää, koska näyte ei jostain syystä näihin riittänyt. Ensi kuussa ollaan menossa taas arvoja tutkituttamaan, joten jospa silloin näyte riittäisi kaikkien arvojen määritykseen.
Tenhon vointi on ollut erinomainen, voinnin paranemisen on nähnyt päällepäinkin. Ainoa ero entiseen terveeseen Tenhoon on rapsuttelu, ihoa tuntuu kutisevan normaalia enemmän. Toisaalta tämä ilmeisesti kuuluu maksan vajaatoimintaan, mutta koska sen ruokavalio on ollut viimeiset pari kuukautta hyvin rajallinen en ihmettelisi, jos iho reagoisi rasvahappojen tms. puutteeseen. Tenho on ensimmäisen kontrollikokeen jälkeen siirtynyt teollisesta maksanappulasta toipumista tukevalle kotiruualle, josta teen jossain vaiheessa oman artikkelin - kumma kyllä maksasairaan koiran ruokinnasta muilla kuin teollisilla valmisteilla on suomeksi erittäin vähän tietoa, vaikka laadukkaalla ravinnolla on varmasti oma osansa paranemisprosessissa. Tietoa alkoi lopulta löytyä ulkomaisilta sivuilta, ja viimeiset fiksaukset ruokavalioon tehtiin asiantuntevan ruokintaneuvojan avulla.

Tenhon keskittyessä paranemiseen on tyttöjen kanssa jatkettu agilitytreeneissä käyntiä ja odotettu juoksuja... Pietan juoksu on tavanomaiseen kiertoon nähden kuukauden verran myöhässä, joten sopisihan niiden kohta jo alkaa. Kiisa juoksee ihan omia aikataulujaan, eikä Priskankaan juoksuja näy eikä kuulu. Tällä kertaa olisi toiveissa sulan maan aikaisia pentuja, joten jos Pieta nyt juoksunsa aloittaa sopivasti eivätkä tiineyden viimeiset viikot tai synnytys osu meidän harvinaisen koirattoman ulkomaanmatkan päälle saatan astuttaa sen jo kevään juoksusta. Muussa tapauksessa odotetaan loppuvuoteen, jolloin luvassa voikin olla taas talvipennut.....

Tulevasta pentueesta olen saanut jo kyselyjä. Jos Pietan pentue kiinnostaa ei kannata jättää yhteydenottoa viime tinkaan. Meillä ei ole käytössä jonosysteemiä tai varausnumerojärjestelmää, mutta luonnollisesti oletan, että pennusta kiinnostuneet käyvät meillä etukäteen tututumassa koiriimme ja siinä sivussa pentujen kasvuympäristöön sekä kasvattajaan. Kenellekään en pentua lupaa ennen kasvotusten tapaamista, enkä senkään jälkeen vasta kun pennut ovat syntyneet ja tiedän mitä meillä pentulaatikossa kasvaa. Mikäli tähän pentueeseen syntyy potentiaalisen oloisia narttupentuja todennäköisesti jollekin on etsinnässä yhteistyökykyinen sijoituskoti lähiseudulta. Minulta saa lisätietoja Pietasta sekä tulevasta sulhosta.