Terveystuloksia

Kuten missä tahansa rodussa, myös kääpiösnautsereilla on joukko sairauksia, joiden tiedetään olevan perinnöllisiä. Rodun PEVISAan (Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma) on kirjattu pentujen rekisteröintivaatimuksena vanhempien silmätutkimus. Kääpiösnautsereilla esiintyy perinnöllisinä silmäsairauksina mm. kaihia (samentaa silmän linssin osittain tai kokonaan, kaihityypistä riippuen voi johtaa sokeutumiseen), PRA:ta (etenevä verkkokalvon surkastuma, johtaa koiran sokeutumiseen), RD:tä (retinal dysplasia, verkkokalvon synnynnäinen kehityshäiriö, muodosta riippuen voi johtaa sokeutumiseen), PHTVL/PHPV:aa (sikiöaikainen verisuoniverkosto linssin ja silmäpohjan välillä ei surkastu normaalisti syntymän jälkeen, voi johtaa sokeutumiseen). Tällä hetkellä rodulle ei ole näille sairauksille geenitestejä, joilla voitaisiin jo ennen astutusta varmistaa, että kumpikaan vanhemmista ei kanna pentuja sairastuttavia geenejä. PRA:n kahdelle tyypille on kehitetty geenitesti, mutta nykytietämyksen valossa A-tyyppiä ei rodussa esiinny ja B-tyyppikin on harvinainen, sen sijaan todennäköisesti rodussa yleisimmälle C-tyypille meillä ei tällä hetkellä geenitestiä ole kehitetty. Toimivaa kristallipalloa en tiedä kenenkään kasvattajan omistavan ja ennustamisen lahjaakaan ei joka sormelle ole jaossa, joten täytyy käyttää muita keinoja sairaiden koirien kartoittamiseen. Tämän takia meilläkin ravataan suurin piirtein kerran vuodessa terveytutkimuksissa: ei siksi, että PEVISA niin sanoo, vaan jotta saadaan jalostuksen takia tarpeellista tietoa rodun eri yksilöistä.

Miksi tämän pitäisi liikuttaa kotikoiran omistajaa? Siksi, että jokaisen yksilön terveys- tai sairaustieto on tärkeä. Vaikka koira olisi hankittu kotikoiraksi sen emä ja isä ovat jalostuskäytössä. Mahdollisesti kotikoiran sisko tai veli tulee joskus lisääntymään. Geenien elämä on välillä hieman mutkikasta ja ennalta arvaamatonta. Puolet pennun geeneistä on peritty isältä ja puolet emältä.Vaikka vanhemmat olisivatkin terveiksi tutkittuja joskus voi käydä niinkin, että geenilotossa osuu kohdalle huonot numerot, ja näiden vanhempien jälkeläinen sairastuu. Perusgenetiikan sanoin, vanhemmat voivat molemmat kantaa samaa sairautta, jota ei näe niistä päällepäin. Laskennallisesti kahdesta sairausgeenin kantaja-vanhemmasta syntyneestä pentueesta 25% jälkeläisistä on terveitä, 50% kantajia ja 25% sairaita. Tämän takia olisi tärkeää, että niiden jalostuksessa käytettävien pentuesisarusten lisäksi myös ne kotikoira-sisarukset kävisivät virallisissa terveystutkimuksissa, kääpiösnautserin ollessa kyseessä edes silmätutkimuksessa. Koska vaikka jalostuksessa käytettävä sisko tai veli olisi tutkittu terveeksi sen kotikoirana elelevä sisarus voi olla sairas. Ja mikäli koira on sairas tieto olisi tärkeä omistajan itsensä lisäksi myös kasvattajille, jotta saadaan tietää mitä sairauksia tämän koiran vanhemmat kantavat.

Nyt jos mielessä vilahtaa kuinka rotukoirat ovat sairaita ja kannattaisi siirtyä sekarotuisiin, ilonpilaajana on todettava, että sekarotuisuus ei valitettavasti vapauta koiraa sairausgeeneistä. Kahden eri rodun risteytysjälkeläinen kun voi myös saada vanhemmiltaan sairausgeenin, mikäli nämä molemmat sitä kantavat. Jos tätä on vaikea uskoa, niin ihan täältä ruudun takaa löytyy kokemusta sekarotuisesta epilepsia-sairaasta koirasta.

Toivoisin, että pennunostajat tiedostaisivat kasvattajan vastuun lisäksi myös oman vastuunsa rodun terveyden eteen tehtävästä työstä. Tätä ei valitettavasti voida kipata pelkästään kasvattajien harteille, vaan jotain pitää myös tehdä itse terveemmän rodun eteen. Monessa rodussa kasvattajia sitoo jo PEVISA-ohjelmat, mutta pennunostajalla taas ei nykymenon mukaan saisi olla mitään velvoitteita koiraa tai rotua kohtaan. Sitten kun kaikki ei menekään kuten Strömsössä ja koiralla jokin sairaus todetaan vika on tottakai vastuuttoman kasvattajan, joka tehtailee airaita pentuja sairailla vanhemmilla - asia ei kuitenkaan ole lopulta näin mustavalkoinen, vai onko?

Meiltä uuteen kotiin lähtevien pentujen myyntisopimukseen kirjataan lisäehdoksi, että kasvattaja toivoo pennun silmien virallista tutkimista 2-3 vuoden iässä, ja silmätutkimuksen eläinlääkärikulut korvataan kerran pennun omistajalle. Itse toki toivoisin, että minulta pentua haluavia kiinnostaa koiransa tutkituttaminen, ilman näitä porkkanoitakin. Kääpiösnautserikin elää parhaimmillaan yli 10-vuotiaaksi, joten on käsittämätöntä mikäli se yksi ainoa silmätutkimus koetaan niin vaikeaksi missioksi, että sitä ei tuon 10 vuoden aikana kyetä koiralle teettämään. Joukkotarkastuksessa käyttäessä tämä voi halvimmillaan kunstantaa n. 60 euroa, mikä on koiraan en eliniän aikana uppoavissa kuluissa vain pisara muiden joukossa. Vaikka silmäsairaus tuntuisikin todella kaukaiselta asialta ja "tuskin se omalle kohdalle sattuu", niin ihan KoiraNetistä saatuna tilastotietona: tänä kuluvana vuonna 2018 on silmätutkittu 134 koiraa, joista 6:lla on todettu jonkinasteinen kaihi ja 2:lla PRA. Eli valitettavasti tämä jäpätys ei ole pelkkää sanahelinää, riskit on ihan todelliset.

Tämän intron päätteeksi sitten itse ne terveystulokset. 

Pieta silmät terveet

Tenho silmät terveet, sydänkuuntelu puhdas

Kiisa silmät terveet

Pystykorvien PEVISA eroaa kääpiösnautsereiden PEVISA:sta siinä, että niiltä ei vaadita tutkimuksia ensimmäisen pentueen kohdalla. Toista pentuetta suunnitellessa koiralla pitää olla teetetty virallinen silmä- ja polvitutkimus - mitä minä pidän erikoisena on se, että nähdäkseni silmät kun kerran tutkii lausunto on voimassa aina. Kiisalla ei vielä ole pentueita suunnitelmissa, mutta koira kun lähestyy kahden vuoden ikää eivätkä pystykorvatkaan ole turvassa kaihilta ja PHTVL/PHPV:ltä oli sille silmätutkimus ihan ajankohtainen. Meillä ei myöskään tuudittauduta vain tuohon yhden lausunnon ikuisuuteen, vaan mikäli pystykorvapentuja tässä tuvassa syntyy niiden emä (ja myös isä) on käynyt ennen astutusta silmätutkimuksessa.
Pietalle tämä tulos taas tarkoitti naimalupaa, joten mikäli asiat sujuvat suunnitellusti meillä on toivottavasti pentuja ensi vuonna. Tenho kävi vilauttamassa silmiä ja pumppuaan (sekä haukkumassa kaikki vastaantulevat koirat syvällä kurkkuäänellä.... ) terveystietojen päivittämiseksi ja yleisen hyödyn takia, mielestäni iäkkäämmän koiran terveystiedot ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin nuorempien.